Minä olen niitä tapauksia, jotka eivät jaksa harjoitella pitkäjänteisesti. Ja kuitenkaan en aina osaa antaa periksi.

Kirjoneule on yksi sellaisista hermojani raastavista asioista, jota en osaa. Mutta haluan osata. Nyt heti!

 

Nyt sujuu jo siinä määrin hyvin, että lopputuloksesta tulee oikean kokoinen. Ohjeen mukaan valitusta silmukkamäärästä, kun aiemmin on tullut paaaljon pienempää kokoa kuin piti. Mutta ei tuo lopputulos vieläkään ole kaunista katseltavaa.

 

Eniten ärsyttää, etten ymmärrä, mikä tässä nyt on näin kovin vaikeaa. (Kai se on nöyrryttävä ja perehdyttävä kirjoneuleen kutomisen ohjeisiin ja vinkkeihin.)

 

Tästä harjoituksesta tuli Pienimmälle säärystimet, jotka nähtävästi toimivat oikein mainiosti hihattiminakin.