keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Tänä vuonna olen kuluttanut yli 5300 grammaa lankaa. Mutta oma villasukkatilanteeni on huono.
 
Sain vakituisen työn.
 
Mutta vuosi on ollut rankka.
Kunpa ensi vuosi olisi parempi. Kaikki olisi taas hyvin.

maanantai 28. joulukuuta 2015

(Kuva napsastu taas aamukiireessä kello kuusi, kun itse olisin halunnut jäädä nukkumaan, eivätkä pienetkään olisi pitkän tauon jälkeen välittäneet lähteä päiväkotiin.)

Kangas on ihana. Ja meinasin jäädä vallan ilman. Onneksi sain edes Pienimmän tunika-mekon verran. Vaikka Pienellekin olisin tästä mielelläni jotain tehnyt.
Aiemmin siskon opastamana tein samalla kaavalla Pienelle tunika-mekon. Tällä kertaa osasin jo ihan itse. Ja sain helmankin pussittamaan paremmin.
Ja että mä olen tyytyväinen lopputulokseen. Kangas, resorin väri ja malli.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Nyt kun olen parin vuoden tauon jälkeen saanut olla vapaalla myös Joulupäivän, voisin julistaa päivän joulun parhaaksi.
Aaton olen ehdottomasti halunnut hinnalla millä tahansa olla vapaalla. Se on se juhlapäivä. Joulupukin odotusta, jännitystä. Saunomista ennen puolta päivää. Tälläytymistä juhlaan. Herkkuja notkuva ruokapöytä. Ja tietenkin lopulta se Joulupukin vierailu ja lahjojen avaaminen.
Mutta Joulupäivä. Edelleen joulu. Vailla velvollisuuksia. Aamulla noustaan jatkamaan illalla uusilla leluilla kesken jääneitä leikkejä. Rakennetaan uudet legot valmiiksi. Pelataan yhdessä uutta lautapeliä. Ja Pienempi innoissaan ihka oikeista, pienistä työkaluista hoputtaa isänsä kanssaan kokoamaan ja korjaamaan sekä vielä autotalliin sahaakin testailemaan. Nälän yllättäessä jääkaappi on pullollaan jouluruokia ja karkkikipot täynnä suklaata. Viisareiden näyttäessä jo jotain iltapäivän tuntia vaihdetaan vihdoin yöpaita pois. Innostun ompelemaan. Kunnes Pienin, jonka flunssa yltyi aatonaatto iltana 39 asteen kuumeeseen, pyytää syliin. Halaillaan, hassutellaan. Alkuillasta mieleni täyttyy, miksi kysymyksistä. (Miksi ihminen syö, vaikkei ole yhtään nälkä? Ja miksi on käytävä töissä? Miksi heti huomenna?) Ja päädyn lenkille tuulettamaan ajatuksiani ja tekemään lisätilaa herkuille. Lasten käytyä nukkumaan jatkan ompelua.
Jospa ensi vuonna lupautuisikin olemaan aattoaamun töissä? Saisi loppujoulun olla vapaalla. (Se lienee nykyisessä työssäni suurin mahdollinen määrä saada vapaata joulunaikaan.)

torstai 24. joulukuuta 2015



 
Tänäkin vuonna käärin joulupakettiin jotain itsetehtyäkin.
Ystävälle kynsikkäät palmikoilla. Olivat muuten ensimmäiset tekemäni kynsikkäät ja luulen tarvitsevani tuollaiset itsellenikin.
Mummulle ja tuffalle kudoin torkkupeiton.
Ja pakettien koristeiksi virkkasin sydämiä.

tiistai 22. joulukuuta 2015

 
On siivottu. Ja saatu se kuusikin sisälle. Perinteisesti pikkuisen vinossa.
Pienin kovassa yskässä. Viime öinen kuume vaikuttaisi onneksi helpottaneen nopeasti.
Vielä pitäisi paketoida lahjat. En vain malttaisi tästä ihanasta kuusen tuoksusta lähteä.
Huomisen työpäivän jälkeen jäljellä enää kinkunpaisto.
Sitten rauhoitumme kahdeksi päiväksi joulunviettoon.
 
Toivon rauhallista ja iloista joulua teille. Ja meille.

maanantai 21. joulukuuta 2015

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Pienet laskivat, että jouluun on enää neljä yötä.
Totesivat heti aamutuimaan, että kyllä nyt äiti pitää aloittaa joulusiivous.
Kysymykseen, milloin kuusi tuodaan, olen vastannut, että ensin pitää siivota.
Ja oikeassa ovat. Tänään siivotaan alakerta ja sauna. Huomenna yläkerta.
Kuusi sisälle viimeistään tiistaina.


torstai 17. joulukuuta 2015



Juuri kun olin toteamassa, ettei uskoisi, että joulu on jo ensi viikolla. Satoi lunta. Ja nyt sopisi tulla jokin ennen kuulumaton sääilmiö. Voisivat lööpit päivitellä. Meteorologit olla väärässä. Ja kansa nauttia valkeudesta. Ovat siis luvanneet vesisadetta heti huomispäivälle, mutten laittaisi yhtään pahakseni, vaikkei sataisikaan.
Ja kai se joulufiiliskin tästä joka tapauksessa heräilee. Pikku hiljaa pitänee alkaa siivoilla. Sillai sopivasti. Lahjat kääriä papereihin. Ja koristellaan kuusi, hyvissä ajoin.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tänään.
Pitkästä aikaa leikkasin kangasta, huristelin vähän ompelukoneella. Olisi niin kuin ompelun vuoro.
Ensimmäisten minuuttien ihmettely, mitä mä teen täällä vieraitten ihmisten seassa, muuttui erittäin mukaviksi syntymäpäiväjuhliksi.
Kirkossa laulettiin kauneimmat joululaulut.
Ja valmistaudun loman loppumiseen, tiistaina palataan arkeen.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

 
Jo viime jouluksi olisin Pienemmän juhla-asuun halunnut slipoverin. Ei löytynyt kaupoista. Sitten se ajatus jäi. Kunnes joulukuun alussa joulujuhlavaatetuksen pohtiminen oli taas ajankohtainen. Muttei kaupoissa edelleenkään slipoveria. Muutaman päivän emmin tiukkaa aikataulua. Mutta siskon ja äidin kannustuksella ryhdyin puuhaan. Ja oikein hyvissä ajoin slipoveri valmistuikin. (Päiväkodin joulujuhla on ensi viikolla.) Vaikka jonkin verran tuli purettuakin ja yhtenä päivänä en ehtinyt ja viitsinyt kutoa lainkaan.
Onneksi ryhdyin. Nyt olen tyytyväinen pojan asukokonaisuuteen.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015


- On joulu ja lunta ei ollenkaan!
Voi kuinka on ihmiset huolissaan.
- Ei lainkaan joulutunnelmaa,
kun maassa ei peitettä valkeaa.
Ja miltä nyt näyttää joulupuu,
ihan kynttilänliekkikin tummentuu,
kun taivas on harmaa ja musta maa;
voi sentään, kuinka harmittaa!
Juhla juhlalta ei tunnu laisinkaan,
kun on joulu ja lunta ei laisinkaan.
RICHARD SCARRYN KULTAINEN ELÄINTEN JOULU
 
 
Sataa vettä. Vettä. Vettä. Ja vettä.
Joki tulvii. Joutsenet eivät vieläkään ole lähteneet talven tieltä pois. Onko talvi edes tulossa?
Aamulla sytytän kaikki lamput. Sataa ja pimeää. Hämyiseen kynttilänvaloonkin kyllästyy.
Onneksi edes loma.
Säästä huolimatta löydettävä jouluvalmistelufiilis. Jottei tulisi kiire ja stressi ollenkaan.