Muuton aiheuttama nettikatkos tuli vähän viiveellä. Mutta olikin sitten pitkä.
Nyt toiminee taas.

Kaksi työ- ja päivähoitopäivää.

Viikonloppu vapaata. Kauniita aurinkoisia päiviä. Lunta on enää vain jossain. Aamulenkillä linnut visertävät. Päivällä kiljuvat lokit.

Launatai meni palautuessa kahdesta ensimmäisestä kotiäidittömästä päivästä. Omaa väsymystäni selittänee osaltaan aivan kaamea flunssa.

Ei tämä helppoa ole. En niin kuvitellutkaan.

 

Ulkona on syksy. Vettä on satanut kaatamalla. Ja tuuli riepottaa postilaatikkomme kantta.

Olen yllättynyt, kuinka hyvä täällä on olla. Että tuntui heti kodilta. Vaikka pelkäsin kaupunkilaistuneeni. Että yhtään en ole kaivannut. Tai ikävöinyt.

Pois en enää lähde.

Olen rakastunut. Uuden kotimme pohjaratkaisuun ja valoisuuteen. Makuuhuoneemme tapettiin. Ja kylpyhuoneen lattialaattaan, josta tulee mieleen oma lapsuus.

Olen huomannut. Yksikerroksisen asunnon käytännöllisyyden pienten lasten kanssa.

Pätkissä nukkumani kolmen tunnin yöunien jälkeen. Tulimme uuteen kotiin koko perhe. Paljon oli vielä muuttolaatikoita purettavana.
Pieni alkoi jo tavaroita pakatessani kitistä, että on ihan tyhmää, kun kukaan ei ehdi leikkiä. Ja toiveikkaana hän tänään kysyi, mitä kivaa voisimme tehdä. Kaksi päivää lapset olivat mummulassa, meitä vanhempia näkivät aika vähän.
Ja tuona hetkenä kyyneleet olivat lähellä. Olisin halunnut nyyhkyttää miehen kainalossa. Pyytää, että hän vie minut takaisin kotiin. Pois tästä oudosta asunnosta, jossa tavaramme on sikin sokin.

Nyt illalla. Tuntuu jo paremmalta. Huomenna saan loputkin tavarat paikoilleen. Matot lattiaan. Ja teen lasten kanssa jotain kivaa.

Ensimmäinen yö. Nukuttiin miehen kanssa olohuoneen lattialle levitetyllä patjalla. Malttamattomina jo ennen muuttoa. Onnellisina ensiasunnonomistajina.

Viimeinen yö. Vain sängyt, jääkaapin sisältö ja hammasharjat ovat pakkaamatta. Rinnasta puristaa. Tuntuu haikealta.

Kaikki on valmiina nostettavaksi aamulla auton kyytiin. Pienempi (joka herää aina ensimmäisenä) varmisti nukkumaan mennessää, että hänet varmasti herätetään mukaan.

Niin se oli suunniteltukin, että pääsiäinen vietetään vielä ihan rauhassa. Vasta muutama päivä sitten löysimme uuden asunnonkin.

Ja nyt me sitten muutetaan. Maalle. Pakkaaminen on aloitettu kovalla tohinalla. Ja koti tuntuu olevan heti ihan vinksin vonksin.

Minua lohduttaa ulkona kuivuneet pyykit. Edes jotain puhdasta ja raikasta.

 

Eikä tämä tästä ihan heti rauhoitu. Jotenkuten selvittyämme muutosta minä menen oikeisiin töihin. Lapset aloittavat päivähoidossa.