Pätkissä nukkumani kolmen tunnin yöunien jälkeen. Tulimme uuteen kotiin koko perhe. Paljon oli vielä muuttolaatikoita purettavana.
Pieni alkoi jo tavaroita pakatessani kitistä, että on ihan tyhmää, kun kukaan ei ehdi leikkiä. Ja toiveikkaana hän tänään kysyi, mitä kivaa voisimme tehdä. Kaksi päivää lapset olivat mummulassa, meitä vanhempia näkivät aika vähän.
Ja tuona hetkenä kyyneleet olivat lähellä. Olisin halunnut nyyhkyttää miehen kainalossa. Pyytää, että hän vie minut takaisin kotiin. Pois tästä oudosta asunnosta, jossa tavaramme on sikin sokin.

Nyt illalla. Tuntuu jo paremmalta. Huomenna saan loputkin tavarat paikoilleen. Matot lattiaan. Ja teen lasten kanssa jotain kivaa.