Ja sitten on se aamu. Kun huomaat selvinneesi.

Kaikki on hyvin. Elämä rullaa. Hymyilet. Ja olet onnellinen.

 

Et tiedä, kuinka selvisit. Mutta tässä sitä vain ollaan. Yllättyneenä.

 

Mutta, että tyytyisit tähän. Ei.

Uskallat jo haaveilla, että vielä löytäisit ihmisen, jonka kanssa jakaa loppuelämänsä.

Jonka kainaloon käpertyä.

 

Mutta. Muistat, kuinka sinua satutettiin.

Et usko, että selviäisit toista kertaa.

Pelkäät. Ja pelottaa. Kaikki.

 

Ja sitten vielä vähän arkisia aikataulu haasteita ja...