Viides yhteinen muutto miehen kanssa. Ensimmäisen kerran paikkakunta ei vaihtunut. Näppärää, kun matkaa vanhan ja uuden kodin välillä on alle kaksi kilometriä.
Silti siirryimme keskustasta taajama-alueen ulkopuolelle. Yllätyin, kuinka paljon enemmän ääntä näinkin pienen kylän keskustassa on.
Kahden päivän jälkeen ei jaksaisi enää siivota ja järjestellä. Siirsimme loput tavarat pois jaloista. Pikkuhiljaa löytävät paikoilleen. Jahka saadaan koko talo käyttöömme.
Nyt on opeteltava sietämään keskeneräisyyttä. Sitä se elämä omakotitalossa taitaa olla. Projektista projektiin. Koskaan ei ole kaikki valmista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti