Ulkona on. Harmaata, kuraista ja tuulista. Syksyn ensimmäiset ankeat kelit.
Poltan kynttilöitä. Ja mies osti kukkia.
Tämän vuoden aikana olen kehitellyt mielessäni jokusen kriisin alun. Mutta aamulla peilistä katsoi tyytyväinen nainen. Ehkä tämä ei olekaan kriisin paikka. Jospa tämä onkin hetki, jolloin vihdoinkin on oppinut tuntemaan itsensä. Elämään itsensä kanssa. Rakastamaankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti