Kaupunkivuosien jälkeen.

Minua häiritsee pienessä maalaiskylässä se, että kaikki tuntevat toisensa. Tuntuvat tietävän meidänkin asiat paremmin kuin itse tiedämme.

Kaipaan ulkoilua ilman mustanaan ympärillä iniseviä hyttysiä ja ihon punaisille paukuroille syöviä mäkäräisiä.

Järkytyin, kun huomasin koko kylässä myytävien suihkusaippuavalikoimien suppeuden. Eikä niistä parista vaihtoehdosta yksikään miellyttänyt minua.

 

Muutettuamme maalle.

Huomasin rauhallisella alueella sijainneen kaupunkiasuntomme ympäristön meluisuuden. Toivon, etten turru tähän maalaishiljaisuuteen vaan vuosienkin jälkeen kuulen sen.

Hiljaisuuden lisäksi olen hämmästellyt. Ja nauttinut. Kaikkialla olevasta luonnosta ja sen tuoksuista. Kauneudesta. Rauhallisuudesta. Jalkojen alla rapisevasta soratiestä. Käen kukunnasta.