maanantai 14. marraskuuta 2016

 
Eiku.
Sain minä jo sen ikuisuusprojektin alulle, kun muutama pienempi työ kiilasi edelle.
Tai punaiset kalajoki-sukat olen aloittanut joskus puoli vuotta sitten. Kun oli pakko saada tehdä jotain punaista. Juuri ennen ensimmäisen sukan kärkikavennusta tarve kutoa punaista laantui. Purkutuomion saanut sukka sai uuden mahdollisuuden (ja parinkin), kun työpaikallani päätettiin tänäkin vuonna pitää jo perinteeksi muodostuneet joulumyyjäiset. Lisäksi virkkasin kahdesta langanlopusta raidalliset huovutetut tossut.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Syksy on ollut armollinen.
Ei loputonta vesisadetta, kuraa ja pimeää.
 
Mutta päivät, viikot kiiruhtavat.
 
Enpä olisi vuosi sitten uskonut. Että olisin nyt onnellinen.
Eräs arveli ihoni reagoineen stressiin. Ja yllättävän hyvässä kunnossa ihoni omastakin mielestäni nyt on.
 
Ei elämä silti täydellistä ole. Haasteita riittää.
Onneksi myös haaveita.
Kainalo, johon käpertyä. Ihminen, jonka kanssa elämänsä jakaa.